Viivi & Wagner

Tällaista mullakin on aina kauppareissulla ;)

Smoothiereseptejä

Siipan toiveesta täytyy laittaa pari smoothiereseptiä ylös. Näitä pitää kuulemma tehdä toistekin just eikä melkein samanlaisina.

Ekstra-marjaisa smoothie

Perustaksi
-banaani
-2-3dl pakastemarjoja; vadelmaa, mansikkaa, mustaherukkaa ja boysenmarjaa
-1.5l nestettä josta puolet vettä ja puolet appelsiini-ananastuoremehua

ja lisäksi
-2tl hampunsiemenjauhetta
-0.5 tl spirulinaa
-0.5tl ohranorasjauhetta (annostukset ovat vielä pieniä, nostetaan pikkuhiljaa n. 1tl/hlö asti)
-kourallinen Gojimarjoja
-kourallinen sultanarusinoita

Puolisen minuuttia blenderissä täydellä teholla, ja tulokseksi saatiin kuohkea ja tasainen pirtelö. Hieman happaman kirpakka, sopii minun makuuni, mutta hunajakin varmasti sopisi sekoitukseen oikein hyvin.

Vihreä smoothie:

Perustaksi
-n. 5dl vettä
-banaani
-päärynä
-2 kiiviä
-reilu kourallinen jotain vihreää, esim. vuonankaalia
-kappale parsakaalia (itse käytän ruuanlaitosta ylijääneet kannat viipaloituna tähän)

ja lisäksi
-1-2tl hunajaa
-2tl hampunsiemenjauhetta
-0,5tl ohranorasjauhetta
-0,5tl spirulinaa
-1tl maca-jauhetta

Tämäkin smoothie vaatii melko tehokasta blenderöintiä tullakseen tasaiseksi ja sileäksi koostumukseltaan, mutta kunhan parsoja vähän pilkkoo, on meidänkin halpisblenderillä hommasta selvitty.

Ja tosiaan (silläkin uhalla että toistan itseäni): smoothieiden idea meidän taloudessa on toimia sekä välipalana että ennenkaikkea vitamiinipitoisena ravintolisänä. Kaikki nuo lisäaineet smoothiessa ovat siis sellaisia elintarvikkeita (ei siis mitään lääke- tai vitamiinivalmisteiksi luokitelvia asioita .) jotka ovat erittäin vitamiini- ja hivenainepitoisia luonnontuotteita. Ja koska kyseessä ovat siis elintarvikkeet, kuivatut marjat, juurijauheet ja levät yms. niin vitamiinien pitäisi olla huomattavasti monipuolisemmassa, luonnollisemmassa ja paremmin imeytyvässä muodossa kuin pillereissä.

Toki moothiet ovat (useimmiten ainakin) myös hyvän makuisia ja pitävät masun tyytyväisenä pitkään. Erityisesti ne sopivat ihmiselle joka on minun tavallani aamupalarajoitteinen (=ei pidä kiinteästä ruuasta aamulla). Ja jos ei ole kiinnostusta ryhtyä läträämään kaiken maailman erikoisainesosien kassa, suosittelen silti tekemään ihan tavallisia perussmoothieita. Raaka-aineksi sopivat loistavasti lähes kaikki marjat ja hedelmät, nesteiksi esim. mehut, maito ja jugurtti. Tukevuutta tuomaan voi vielä lisätä vaikka leseitä ja makeutukseen hunajaa (kiteinen sokeri ei oikein liukene). Tällaisella aamupalalla pärjää oikeasti jo aika mukavasti, eikä sen tekeminen vaadi aikaa/vaivaa juuri ollenkaan. Ja jos ei omista blenderiä, pääsee sauvasekoittimellakin vähintäänkin alkuun.

Spämmiä viikonlopuksi

Olen lähdössä pois viikonlopuksi, joten laitanpa nyt sitten sitä edellämainittua kissa-spämmiä, jottei postausvirta tyrehtyisi heti kättelyssä. Ja jottei kukaan vaan pääsisi unohtamaan millaisia jaloja karvaeläimä meillä asustaa:)

Maalaispoika (1.5 v.)


Ja neito siperiasta (10 kk.).

Yöpala

Päivällisen lisäksi pitää toki vielä saada yöpalaa (ei iltapalaa, koska päivällinen oli joskus puoli yhdeksän maissa) eli tässä tapauksessa smoothie. Smoothieita syödään tässä taloudessa päivittäin, joskus asianmukaisesti aamulla, mutta usein vasta illalla, koska aamulla laiskottaa. Ei sillä että noiden tekeminen nyt mitään kovin vaikeaa olisi.

Smoothien, joka meillä yleensä koostuu vedestä, tuoremehusta ja hedelmistä, tärkein tehtävä on toimia lantrinkina erialaisille superfood-tuotteille ja lisäravinteille, kuten maca-jauheelle, goji-marjoille, ohranorasjauheelle, spirulinalle ja hampunsiemenjauheelle.

Kuvassa näkyy miltä tämän illan sekoitus näytti ennen sekoittamista. Kauniilta minusta:) Vihreä väri tulee spirulinasta ja ohranoraasta, pinnalla näkyvä vaalea jauhe on macaa ja punaiset juttuset goji-marjoja. Ja on se hampunsiemenjauhekin siellä jossain. Muita aineita ovat vadelmat, puolukat, luomubanaani, päärynä sekä vesi ja pieni määrä ananas-appelsiinituoremehua. Kyllä siitä vaan aika makoisaa tuli ja todella terveellistä.

Erilaiset smoothiet, erityisesti esim. pähkinä tai siemenpohjaiset, ovat mielestäni hirmu hyviä aamupalaksi, varsinkin jos on kuten minä, eikä heti heräämisen jälkeen välitä kauheasti kuivasta ja kiinteästä ruuasta. Smoothie on raikas ja mehukas aamiainen ja sillä jaksaa yllättävän pitkään.

Smoothien valmistamiseen muuten markkinoidaan vaikka minkälaisia hifivekottimia, jotka epäilemättä ovatkin huippulaatuisia, mutta kummasti olen omalla halpisblenderillänikin, Tefal-merkkisellä, saanut aikaan todella sileitä ja kuohkeita smoothieita. Sileäksi ovat menneet niin pähkinät kuin parsan jalatkin, ei mitään ongelmaa.

Lihapullapasta

Tänään syötiin päivälliseksi luomulihapullapastaa, se kun sattui kaupassa tulemaan mieleen päivällistä pohdittaessa. Minä en osaa enkä jaksa miettiä aterioita ja ostoksia kuin korkeintaan muutamaksi päiväksi kerrallaan, joten elintarvikkeiden osteskelu ei aina ole ihan niin koordinoitua kuin sen ehkä soisi olevan. Myös ruokarytmi ja ruokavalio itse tuppaavat olemaan meillä melko vaihtelevia. Meillä ei joka päivä tulla syöneeksi lämmintä (tai muuten ns. kunnollista) ruokaa ollenkaan ja aika usein tulee sorruttua ulkona syömiseen. Kuitenkin minä tykkään kokata ja leipoa ja usein teenkin niin, kunhan siitä ei vain tule mitään pakollista rutiinia. Olen meillä se pääasiallinen kokki, johtuen kai lähinnä siitä, että olen hirveä keittiönatsi ja haluan aina tehdä kaiken itse ja omalla tavallani :)

Tänään kyllä kieltämättä ateriassa ei ollut kovin paljoa kokkaamista, koska tomaattikastike tuli vaihteeksi suoraan purkista. Siippa löysi Ruohonjuuresta lupaavan näköisen Bionan luomupastakastikepurkin (tomaatti-basilika) ja kotoa löytyi valmiiksi Urtekramin luomutäysjyväpastaa. Sitten puuttuivatkin enää lihapullat ja ne tein toki itse. (Jos tekisin tomaattikastikkeen itse, käyttäisin varmaan pohjana luomu-tomaattimurskaa, Pirkalla ainakin on oikein hyvää.)

Stockmannilla näyttää tätä nykyä olevan varsin hyvä luomulihavalikoima tiskillä, myyjä sanoikin että nautaa heillä löytyy luomuna oikeastaan kaikkia muita lajeja paitsi sisäelimiä. (Possusta en tiedä, koska me emme sitä syö, maku ei miellytä. Luulisi kuitenkin sitäkin löytyvän.) Ostin siis pari sataa grammaa naudan paistijauhelihaa luomuna, kilohinta vain euron normaalia kalliimpi. En juurikaan kokkaa resepteistä, paitsi leipoessa tai jos jotain tosi spesiaalia, mutta lihapullieni resepti oli tällä kertaa suunnilleen tämmöinen:

Lihapullat kahdelle

200g luomujauhelihaa
1 shalottisipuli pienenä hakkeena
1 luomumuna
1/2 kupillinen vedessä turvotettuja korppujauhoja (minulla ei ollut nyt luomua)
sinappia
luomusoijakastiketta
merisuolaa
mustapippuria
herbamarea
loraus luomuoliiviöljyä

Sekoitetaan tasaiseksi taikinaksi ja pyöritellään käsissä sopivan kokoisiksi palloiksi. Itse sain aikaiseksi n. 15 pientä lihapullaa tästä määrästä. Paistetaan n. 225 asteisessa uunissa leivinpaperin päällä.... hmm... 15min. ehkä? No, kunnes ovat ruskeita ja tirisevät.

Sitten keitettyyn pastaan sekoitetaan tomaattikastike ja lihapullat. Nam!

Uusi alku

Hävitin asken blogin arkiston, viuh vaan bittiavaruuteen katosivat vanhat löpinät.

Ajattelin siirtyä aihespesifiin blogaamiseen, tai ainakin kokeilla sitä. En millään jaksa ylläpitää mitään ajatusblogia tai tekemisblogia enkä varsinkaan mielipideblogia. Niistä asioista haastelen jo ihan mielin määrin siipan kanssa ja ehkä hyvässä lykyssä kavereiden kanssa. Vaikka toisaalta, onhan tuo luomukin sellainen aiha, joka synnyttää aika monenlaisia mielipiteitä, joten ehkä ne mielipidekirjoitukset eivät sen puolesta ihan kamalan kaukaa liippaa:)

Aihepiiriin valinta johtuu lähinnä siitä, että tänä päivänä minua eniten kiinnostavia asioita ovat siippani, ystäväni, kissani ja luomu/eko/terveysjutut. Suomeksi siis vaihtoehtohörhöily. Kahdesta ensimäisestä, siipasta ja ystävistä, en julkisesti mitään tilitä ja kissa-juttuja ei tunnetusti kukaan ei-kissaihminen jaksa 2 minuuttia kauempaa (siitä huolimatta saatan kyllä silloin tällöin spämmätä kissan kuvilla:) ). Siispä hörhöily on aiheeni. Ja kokkailu. Se on hemmetin hauskaa puuhaa, ainakin niin kauan kun pysyy ihan vaan tämmöisellä harrastelijalinjalla.

Luomuinnostus on tainnut oikeastaan lähteä kissoista. Tulin joskus viimevuoden alkupuolella siihen tulokseen, että pelkän purkkiruuan sijaan niiden olisi hyvä saada itselleen luontaisempaa ravintoa eli raakaa lihaa ja luuta (kyllä, myös kissat syövät luita, tosin eri luita kuin koirat). Tästä seuraa melko helposti se johtopäätös, että sama voisi päteä myös ihmiseen. Luonnollisempi ja puhtaampi sekä mahdollisimman vähän prosessoitu ruoka lienee hyvinvoinnin kannalta parempi ja tietenkin myös eettisempi vaihtoehto.

Ensin vaihtuivat luomuksi munat ja maitotuotteet, sitten pikku hiljaa tämän vuoden aikana lähes kaikki muu. Luomua tulee ostettua aina silloin kun luomuvaihtoehtoja vaan on tarjolla. Vielä ei ole silti talous kaatunut ja mielestäni se on todellakin sen arvoista. Rahaa voi ja kannattaa mahdollisuuksien mukaan kanavoida turhemmista menoista siihen, mikä on oman terveyden kannalta oleellisempaa.

Tämän kesän aikana olen innostunut myös raakaravinnosta ja ns. superfoodeista. Itse uskon että suuri osa marketeissä myytävästä ruuasta, etenkin einekset, on ravintoköyhää ja epäterveellistä p*skaa. Pikaruuasta nyt puhumattakaan. Superfoodit ovat ruoka-aineita joissa on erityisen paljon vitamiineja ja hivenaineita ja siten ne ovat erinomaisen hyvää ravintolisää ravintoköyhän ruuan puutteiden paikkailemiseen.

Myönnän, että innostusta on vähintääkin voimistanut, jos ei nyt aivan aloittanut, kontroversiaalin luomukultistin Olli Postin Nutrix-lehtinen, joka kökköisestä kirjoitusasusta ja kuluneesta Matrix-vertauksesta huolimatta on perusajatukseltaan vallan innostavaa luettavaa. Perussanoma on se, ettei pidä yrittää mitään itsepiiskausdiettejä ja rajoitettuja ruokavalioita. Parempi on lisätä, lisätä mahdollisimman paljon kaikkea hyvää ja terveellistä ruokavalioon, kuin yrittää väkisin poistaa siitä kaikki mahdollinen epäterveellinen. Poistuminen tapahtuu sitten luonnostaan jos on tapahtuakseen. (Itse olen kyllä vasta ihan lisäämisvaiheessa, se on helppoa. Kovin monesta ns. huonosta ruoka-aineesta en ole vielä onnistunut luopumaan, muuten kuin että olen siis vaihtanut epäluomun luomuun) Lisäksi olen jo pikään ollut Kemikaalicocktailin uskollinen lukija. Suosittelen Kempparia lämpimästi kaikille hyvinvoinnista ja ympäristöstä vähääkään kiinnostuneille.

Tällainen on siis blogin uusi henki. Jos et koe näitä asioita itsellesi kiinnostavina tai luomu-uskovaisuus muuten hiertää, niin suosittelen olemaan lukematta.

Illalla seuraa ensimmäinen ruokaresepti. Tuttua, turvallista ja nopeaa arkiruokaa: pastaa ja lihapullia tomaattikastikkeessa, tietenkin luomuna.